Hyvästi, palkaton työ!

Hyvästi, palkaton työ!

Taiteilijabarometri 2016 kertoo taiteilijajärjestöjen johdon, myös TEMEn, näkemyksistä taiteilijoiden nykytilasta. Palkaton työ on ongelmista suurimpia, samoin toimeentulokilpailun koveneminen.

Taike ja Cupore ovat kehittäneet taiteilijabarometrin yhteistyössä tukemaan julkista keskustelua, joka ylittää taiteenrajat. Tarkoitus on herättää taidepoliittista keskustelua kokoamalla yhteen alan asiantuntijoiden näkemyksiä. Taiteilijabarometrin tarkoitus on olla myös ajankohtaisten asenteiden puntari.

Pilottibarometri toteutettiin vuonna 2015. Pilottibarometrin perusteella laajennettiin mm. aineistonkeruuta.

Vuoden 2016 barometrin teemana olivat taiteilijoiden työskentelyedellytysten muutokset: nämä ovat taloudellisia, sosiaalisia ja muita toimeentulon edellytyksiä. Taidetta koskevia arvoja ja asenteita reflektoidaan nyt taiteilijajärjestöjen hallitusten jäsenten kautta, koska he vastasivat kyselyyn. Taiteilijajärjestöt ovat tärkeitä taidepoliittisia vaikuttajia ja taiteilijakunnan etujen valvojia.

Katto-organisaatioita ovat Forum Artis ry, Suomen Taiteilijaseura, TEME, Teollisuustaiteen liitto Ornamo. Kirjallisuuden suurin toimija on Suomen Kirjailijaliitto ja musiikin alalla Suomen Muusikkojen Liitto.

Työskentelyn sirpaleisuus ja työskentely lyhytaikaisissa työsuhteissa tuli esiin kaikissa haastatteluissa. Myös taiteilija-ammattien heterogeenisyys heijastui haastatteluissa.

Kyselyn aineisto

Kysely lähetettiin 44 taiteilijajärjestön toiminnanjohtajalle. Taiteilijabarometriin vastasi yhteensä 36 taiteilijajärjestöä eli vastausprosentti oli 80. Kyselyyn osallistuneet järjestöt edustavat yli 20 000 taiteilijaa Suomessa.

Vastaajissa oli joukossa tällä kertaa myös 20-29-vuotiaita ja 8 prosenttia enemmän 30-39-vuotiaita kuin edellisellä kerralla. Joukossa oli myös enemmän taiteilijoita kuin edellisellä kerralla. Suurin osa heistä oli freelancereita tai itsensä työllistäjiä.

Taiteilijajärjestön jäsenkriteereistä tärkein oli ammattimainen toiminta. Puolella järjestöistä kriteerin täyttymisestä vastasi vertaisarviointi.

Tutkimukselle on tarvetta kaikilla taiteen aloilla aloilla. Audiovisuaalisilla aloilla on tarvetta esimerkiksi tutkimukselle, joka selvittää taiteen merkitystä, vaikuttavuutta ja taiteen asemaa yhteiskunnassa. Yleisin tutkimustarve liittyy kuitenkin tulotasoon ja tulonmuodostukseen. Mainintoja sai myös yleisötutkimus. Tarvetta oli myös yritysyhteistyön ja sponsoroinnin paremmalle tuntemiselle ja tiedolle siitä, millaisilla töillä taiteilijat täydentävät tulojaan.

Taiteilijajärjestötoimintaa vastaajat pitävät työntäyteisenä ja tärkeänä. Suurin osa heistä oli itse taiteilijoita. Haastateltavat uskovat sisältöjen kehittymiseen ja tulevaisuuden valoisuuteen. Toimialojen muutokset liittyvät ennen muuta teknologiaan.

Suurimmat ongelmat liittyvät taloudelliseen ympäristöön. Rahoitus ei pysy kehityksen mukana, ja uudet mallit, kuten jakamistalous, lisääntyvät. Tulevaisuuden nähdään yksiselitteisesti vaativan uudistumisvalmiutta ja taiteilija-ammatin monipuolistumista. Kun apurahoja on yhä vaikeampi saada, moni ajautuu pakkoyrittäjiksi.

Taiteelle ja taiteilijajärjestöille asetetut vaatimukset

Taiteen haluttiin olevan ennen kaikkea laadukasta. Taiteilija on vapaa ammattinimike, eli kentällä ei ole yksiselitteisiä sääntöjä sille, kuka saa esiintyä taiteilijana. Lähes 95 % vastaajista oli jokseenkin samaa mieltä siitä, että apurahojen määrää tulisi lisätä. Myös ajatusta koulutettujen tuottajien palkkaamista tuettiin:

”Koulutettujen tuottajien palkkaamista pitäisi tukea. On kestämätöntä, että taiteilijat ja työryhmät tekevät tuotantotyön ja sisällöntuottamisen täysin ilmaiseksi, eikä tehtyyn työhön voi saada apurahaa, vaikka projekti olisi käynnissä. Taiteilijat pitävät sillä lailla ilmaisen työn kulttuuria yllä ja käyttävät aikansa kaikkeen muuhun kuin taiteen tekemiseen, jonka pitäisi olla pääasia.”

Lähes kaikki vastaajat (84 %) pitivät ”kokonaisvaltaista moniosaamista” taiteellisen työn edellytyksenä. Suhtautuminen oman osaamisen markkinointiiin oli varovaista koko vastaajajoukossa.

Melkein kaikkien vastaajien (75 %) mielestä taiteilijan tulisi pystyä keskittymään pelkästään taiteelliseen työhön. Perustulo nähdään hyvänä turvana itsensä työllistäjille. Taiteilijapalkastakin vastaajat puhuvat.

Lähes 93 % vastaajista näkee ilmaistyön ongelmana. Ongelmaan voisi tulla ratkaisu, jos julkista rahoitusta saavia toimijoita edellytettäisiin maksamaan taiteellisesta työstä samalla tavalla kuin muustakin työstä maksetaan. Ratkaisuna pidetään taiteilijoiden boikottia ja taiteilijajärjestöjen tiedotusta aiheesta. Muutos tapahtuisi nopeasti, jos järjestäjät vain maksaisivat taiteilijoille palkkaa tehdystä työstä.

Taiteilijoiden ammattitaitoa ei hyödynnetä tarpeeksi yhteiskunnassa. Peräti 94 % vastaajista oli tätä mieltä.

Noin 70 % vastaajista oli sitä mieltä, että taiteen alueella vallitsee täydellinen tai lähes täydellinen tasa-arvo. Jos syrjintää oli kohdattu, se oli yleensä sukupuoleen tai seksuaalisuuteen liittyvää.

Taiteilijajärjestöt ovat toimineet viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana merkittävinä asiantuntijoina. Silti uusia innovaatioita pitää hyödyntää resurssien niuketessa jatkuvasti.

70 %:n mielestä taiteilijan ammatti on yksi muiden joukossa. Kaikkien ei tarvitse tehdä työtään kutsumuksesta. Yhteisenä huolenaiheena on kilpailun lisääntyminen, joka vaikeuttaa apurahojen saamista.

”Artisti maksaa” -periaatteen ja ilmaistyön soisi vähentyvän taiteessa. Vastausten perusteella voidaan nähdä vastuun jakautuvan kolmelle taholle: julkinen rahoittaja, yksittäiset toimeksiantajat ja taiteilijayhteisö. Julkisesta rahoituksesta päättäville tahoille ehdotettiin muun muassa sitä, että taiteellinen työ on rinnastettava muihin, muun alan töihin julkisesti rahoitetussa toiminnassa. Toimeksiantajien suuntaan korostettiin ensisijaisesti työehtosopimusten noudattamista.

Kaiken kaikkiaan tilannetta parannettaisiin rahoituksella, tiedottamisella ja asennemuutoksella.

Taiteilijajärjestön rooli

Lähes kaikki vastaajat (83 %) näkivät, että taiteilijajärjestöjen tulisi tehdä yhteistä edunvalvontaa. Jäsenkriteeristöä ei pidetty liian tiukkana. Kollegiaalista tukea pidettiin tärkeänä.

Vaikka taiteen arvostus on laskenut, moniosaajuuden vaatimukset ovat koko ajan lisääntyneet. Taiteilijoiden osaamista ei silti hyödynnetä riittävästi, eikä siitä olla valmiita maksamaan riittävästi. Samaan aikaan kilpailu toimeentulosta kovenee entisestään, kun perinteiset ansaintamuodot ovat katoamassa.

Melkein kaikki vastaajat toivovat, että eri taidealan järjestöt tekisivät yhteistyötä ja yhteisiä keskustelunavauksia.

Taiteen keskustoimikunnan ja Cuporen toteuttaman Taiteilijabarometri 2016:n tulokset perustuvat syksyllä 2016 tehtyyn kyselyyn.

Rita Dahl

Kirjoittaja on 17 teosta julkaissut itsensä työllistävä kirjailija ja toimittaja, VTM, FM, joka opiskelee Haaga-Heliassa journalismin YAMK-tutkintoa.


julkaistu Metelissä

Comments

Popular posts from this blog

Kirjallisuus, valta ja vastuu -keskustelu huomenna

Surullisen hahmon ritari

SLE ei estä pianistia toteuttamasta unelmiaan